Onttolan Rajakillan hiihtojotos 2-3.3.2013
Kivipuro - Pitkätammi
Hiihtojotoksen päivämäärän ja reitin muuttaminen johti siihen, että lauantai aamuna 2.3. meitä oli vain kolme lähtijää jotostelemaan. Reijo, Seppo ja minä ajoimme Joensuusta Lieksaan, missä teimme ruokahankintoja. Kivipuron rajavartioasemalla olimme vähän ennen puoltapäivää. Pakkasta oli lähes -20 astetta. Luonto säteili kauniina, kun puiden oksien lumikiteet säihkyivät kuin timantit auringonvalossa.
Hiihtäessä ei paleltanut, kun itsellä oli rinkassa ruokaa, juomaa, vaihtovaatteita ja majoitus-tarvikkeita 40kg verran, niin alamäessä vauhti kiihtyi usein hallitsemattomaksi, että mäen alla olleesta ojanpohjanotkelmasta sain sellaisen lennon, että tupsahdin selälleni hankeen. Kun jo toisen pitkän mäen jälkeen olin uppeluksissa lumessa, niin seuraavissa mäkilöissä laskin kiihtyvyydet ja loppunopeudet. Milloin arvio aavisteli ladulta suistumista, niin irroitimme suksemme ja kävelimme siihen kohtaan rinnettä, mistä oli hyvä lähteä suksilla laskemaan.
Seuraavaa retkeä varten tuli mieleen suunnitelma, että matkatavarat pitää viedä autolla päätepisteeseen odottamaan. Täysi rinkka lisää tietysti haastetta ja antaa sen tietoisuuden, että vielä on siinä kunnossa, että olisi yhdellä rinkallisella valmis viikon sissitoimintaan, missä tahansa olosuhteissa Suomen luonnossa.
Reijo siivitti sivakkansa lentoon ja oli perillä varmaan tuntia aiemmin kuin me muut. Tultuamme vaiherikkaan hiihtämisen jälkeen Pitkätammen kämpälle, niin kämppä oli jo lämmin, kun Reijo oli saanut tulet takkaan ja kaminaan. Reijolla oli kiire hiihtolomalaisia vastaanottamaan ja hän palasi jo lauantai iltana Kivipuroon. Sepon kanssa laitettiin sauna lämpiämään. Illasta alkoi pakkanen taas kiristymään. Saunan lämpimyys todettiin siitä, että shampoo ja nestesaippua pullot olivat sulaneet käyttökuntoon.
Ilta kului tarinoidessa ja eväskuormaa vajuuttaessa. Kämpässä oli mukavan lämmin, vaikka ulkona paukkui kova pakkanen.
Aamu oli viileä, koska emme olleet jakaneet kipinävuoroja. Aamiaisen jälkeen lähdimme hiihtämään kohti Otrosta, mutta jo alkumatkasta Seppo kääntyi takaisin kämpälle lisäämään takkaan puita. Minulla ei olut kameraa ja kuvat Otrosesta jäivät ottamatta.
Pitkä-Valamajärvi. Taustalla Venäjän puoleista metsää
Kun palasin kämpälle siivosimme ja lähdimme hiihtämään kohti Kivipuroa. Väsyneillä hiihtäjillä 10km vaaramaastossa vei 2 ja ½ tuntia. Olisi tehtyt mieli jäädä hiihtelemään vielä päiväksi tai kahdeksi.
Eläimet eivät osaa joko lukea tai sitten eivät välitä kieltotauluista
Vuoden päästä keväällä hiihtojotoksen lähtöpaikaksi kaavailtiin Mutalahtea ja tavoitteeksi Möhköä tai Leminahoa. Ajankohdan tulisi olla viikkoa ennen hiihtolomaa, koska maaliskuun puolen välin jälkeen hiitämisen riesana voi olla sohjokelit. Tämän vuotinen hiihtojotos osoitti, ettei kova pakkanen ole muuta kuin varustelukysymys.
Kiitollinen hiihtäjä Ari Salo
