Ajankohtaista 2019
Kiteen Rajakillan kuulumisia
KITEEN RAJAKILLAN JA RESERVILÄISYHDISTYSTEN KESÄRETKI POHJANMAALLE
Lähes neljäkymmentä henkinen ryhmä Kiteen rajakiltalaisia ja Kiteen reserviläisyhdistyksen jäseniä teki yhteisen kesäretken Pohjamaalle kesäkuun puolessa välissä. Kesäretki oli vastavierailu, koska pohjalaiset ovat aktiivisesti vierailleet Kiteellä vuosikymmeniä muistelemassa esi-isiensä Kiteen rintamalohkolla käymiä jatkosodan aikaisia taisteluita.
Matka suuntautui pohjanmaalle, missä tutustuttiin Jalasjärven, Isokyrön, Vähäkyrön, Ylistaron ja Lapuan paikkakuntiin ja niiden historioihin. Nähtävillä oli kauniita kirkkoja ja kirkkotarhoja upeine kukkaistutuksineen ja muistomerkkeineen asiantuntevien esittelijöiden opastuksessa.
Perjantaina menomatkalla tutustuimme Jalasjärven kirkkotarhassa sijaitsevaan sankarihauta-alueeseen muistomerkkeineen sekä museoalueella sijaitsevaan veteraanitaloon.
Maanviljelysneuvos Antti Tukeva ja toimittaja Matti Käkelä totesivat esittelyjen lomassa, että Kiteeltä Jalasjärvelle ja Jalasjärveltä Kiteelle tehdyt veteraaniväen vierailut olivat menneinä vuosikymmeninä usein toistuvia veteraanitapaamisia. Veteraanien yhteys syntyi kesäkuussa 1941 Kiteellä käydyissä taisteluissa. Veteraaniyhteistyö alkoi 1960-luvulla ja jatkui useita vuosikymmeniä. Näiden kahden kunnan veteraanien välille syntyi poikkeuksellisen tiivis vuorovaikutus.
Veteraanien ikääntyessä kanssakäyminen luonnollisesti väheni. Uudelleen se tiivistyi vuonna 2017 kun Suupohjassa perustetun Jalkaväkirykmentti 58:n muistomerkki pystytettiin tiiviin yhteistyön kautta Kiteelle, jatkoi Tukeva lisäten vielä, että Jalasjärvellä juhlitaan edelleenkin Kitee päivää vuosittain heinäkuun 10.n päivän aikaan.
Timo Päivinen totesi vastauspuheenvuorossaan, että Kiteen rintamalohkolla taistelleiden pohjanmaalaisten jälkipolvet ovat Kiteelle aina odotettuja vieraita. Kiteen kaupunki ja seurakunta sekä maanpuolustusyhdistykset vaalivat sotahistoriaa vahvasti Kiteellä.
Kiteeläiset retkeläiset yhteiskuvassa Jalkaväki Rykmentti 58 patsaalla Jalasjärvellä.
Lauantaina oli vuorossa tutustuminen Isonkyrön kuntaan, sen historiaan ja nähtävyyksiin. Ensiksi meidät vietiin Napuen taistelutantereelle, missä oli järjestetty huomionosoitus Kari ”Sutki” Sutiselle. Isokyröläiset ampuivat kunnialaukauksen Napuen tykillä Sutisen tulevan 75-vuotispäivän kunniaksi.
Kapteeni evp. Erkki Hölsö esitteli meille seikkaperäisesti maastoon sitoen Napuen taistelujen vaiheet. Suuri Pohjansota käytiin 1700 – 1721. Suuren Pohjansodan viimeinen kenttätaistelu käytiin talvella 1714 Napuen ja Laurolan kylän alueella. Napuen taistelussa 19.2.1714 kaatui Suomalaisia n. 3000 ja 680 nostoväkeä. Venäläisiä kaatui n. 1500. Taistelu kesti ainoastaan n. kaksi tuntia. Tappion jälkeen venäläiset tuhosivat Kyrönmaan ja Pohjanmaasta suuren osan. Vangeiksi Venäläiset veivät 151 lasta ja nuorta Isostakyröstä. Traaginen taistelu muine rankkoine kohtaloineen ja juonteineen ei unohdu paikkakunnalla koskaan.
Napuen taistelun muistomerkki on vaikuttava näky. Taistelun traagisuus vaikuttaa paikkakunnalla asukkaitten mielialoihin vieläkin.
Kunnallisneuvos Jaakko Pukkinen ja kunnanhallituksen jäsen Helena Tuuri–Tammela esittelivät Isonkyrön kunnan tunnuslukuja ja elinkeinoelämää valtuustosalissa.
Kiteen kaupungin puolesta puheenvuoron tilaisuudessa käytti valtuutettu Kari Sutinen. Hän painotti puheessaan pitkäaikaista yhteistyötä Kiteen kaupungin ja Isonkyrön kunnan välillä mm.
muistomerkki-hankkeissa. Pohjanmaalta kootut sotajoukot taistelivat Kiteen rintamalohkolla jatkosodan aikana kohdaten suuret tappiot, joista mm. tänään olemme kuulleet ja nähneet käydessämme sankarihaudoilla seppeleenlaskussa, sanoi Sutinen.
Isonkyrön kotiseututalossa (Waroon Tupa) nautitun lounaan ja kahvin jälkeen pääsimme tutustumaan Isonkyrön vanhaan kirkkoon sekä asemies- ja kotiseutumuseoiden kiinnostaviin ja monipuolisiin esineistöihin, joita meille esittelivät kotiseutuneuvos Väinö Pollari ja asemiesmuseon pj. Raimo Suhonen.
Vähänkyrön kaunista kirkkoa kirkkotarhoineen meille esitteli rovasti Lauri Jaakkola.
Paluumatkalla Vähästäkyröstä kävimme tutustumassa paikalliseen Napuen Gini tehtaaseen.
Lauantai-iltana Kalliojärven lomakylässä pidetyillä veljesillallisilla muistettiin Isonkyrön kuntaa Kiteen rajakillan pöytästandaarilla ja luovutettiin Kiteen kaupungin puolesta Kiteeläistä EIMI - keramiikkaa Isonkyrön kuntaa edustaneille Jaakko Pukkiselle ja Helena Tuuri- Tammelalle sekä Erkki Hölsölle, joka kantoi päävastuun kiteeläisten opastuksesta.
Sunnuntai- aamuna Ylistarossa tutustuimme sankarihautoihin ja komiaan kirkkoon, joka on myös rovasti Sakari Takalan entinen kotikirkko.
Ylistarosta ajoimme Karhun bussilla Lapualle, jossa tutustuimme ralliautoilu piireistäkin tutun Markku Muilun johdolla Lapuan tuomiokirkkoon ja kirkkotarhassa oleviin muistomerkkeihin. Tutustuimme myös Lapuan patruunatehtaan vieressä sijaitsevan kappelin näyttelyyn, jossa meille kerrottiin tarkemmin patruunatehtaan räjähdysonnettomuuden aikaiset tapahtumat.
Lapuan tuomiokirkon kirkkotarhassa sijaitsee Lapualaisten jääkärien hautapaadet. Yksi niistä on jääkärieversti Matti Laurilan, joka tunnetaan hyvin myös Kiteen sotahistoriaan liittyen.
Pohjalaiset pitivät hyvin huolta vieraistaan. Kaikki esittelyt eri kohteissa pidettiin meille asiantuntevasti.
Pohjanmaalaiset kertoivat olevansa luonteeltaan aika vaatimattomia. Sen huomasimme mm. Ylistarossa upean kirkon esittelyssä. Esittelijänä toiminut entinen talousjohtaja kertoi mm. asiasta seuraavasti: ”Eräs paikallinen vanha rouva lahjoitti 1,2 miljoonaa markkaa kirkon rakentamiseen ja halusi vaatimattomana ihmisenä pysyä tuntemattomana. Kun sitten sunnuntaina kirkkoherra kertoi jumalanpalveluksen aikana puheessaan tästä seurakuntalaisen suuresta lahjoituksesta ja sanoi, että lahjoittaja haluaa pitää nimensä tuntemattomana. Nousi etupenkistä mies, kääntyi kirkkokansaan päin ja sanoi, että niinhän me emännän kanssa sovittiin, että pysytellään tuntemattomina tässä lahjoitusasiassa.”
Kiitos Kiteen rajakillalle, reserviläisyhdistyksille, liikennöitsijä Karhulle ja autonkuljettajana toimineelle Aulis Järviölle turvallisesta kyydistä sekä kaikille matkalaisille unohtumattomasta retkestä pohjanmaalle!
teksti TIMO PÄIVINEN
kuvat ERKKI SAVOLAINEN
Saunavastoja talkoilla jo 25 vuotta
Kiteeläiset reserviläisyhdistykset ja rajakilta ovat tehneet jo 25 vuoden ajan talkoilla saunavastoja rajavartiostolle. Saunavastojen teko sai alkunsa -90 luvun puolivälissä, kun mietittiin erilaisia yhteistyökuvioita rajavartioston ja reserviläisyhdistysten välillä. Ensimmäisen kerran saunavastoja tehtiin silloisella Kaustajärven rajavartioasemalla, mutta jo seuraavana suvena paikaksi valikoitui Närsäkkälän rajavartioasema, joka nykyisin on partiotukikohtana. Siitä lähtien joka kesä Närsäkkälässä on kokoonnuttu talkoisiin ja rajavartiosto on saanut upeat saunavastat edustustilaisuuksiinsa.