Talvisodan päättymisen muistotilaisuus Uukuniemellä 13.3.2022
Talvisodan päättymisen muistotilaisuus järjestettiin jo 32. kerran Uukuniemellä. Kirkonmäelle oli kokoontunut runsaslukuinen yleisö seuraamaan juhlavaa tilaisuutta.
Muistotilaisuuden aluksi Uukuniemen kirkon kellot soivat kello 11.00 Talvisodan päättymisen merkiksi.
Tilaisuus Uukuniemen kirkolla aloitettiin kenttähartaudella, jonka toimitti sotilaspastori Erkki Lemetyinen.
”Viimeisten kahden vuoden aikana niin suomalaisten kuin maailmanlaajuisestikin ihmisten harras toive on ollut päästä normaaliin elämänmenoon pandemian kurimuksesta.
Viimeviikkojen aikana pandemian on ohittanut kuitenkin uudenlainen keskustelun ja uhkan aihe.
Rauhan ja omankin isänmaan vapauden ylle on tullut epävarmuutta, joka huolestuttaa meitä tämän päivän suomalaisia. Keskustelu maamme turvallisuudesta on päivittäistä valtakunnan ylintä johtoa myöten.
"Kyllä tästä selvitään! Kestetään vielä, pidetään toisistamme huolta”, ovat olleet myös valtiovallan rohkaisuja.
Talvisotaa muistellessamme puhumme myös talvisodan hengestä, joka yhdisti eri tavalla ajattelevat kansalaiset. Näemme nyt Ukrainan kansan järkkymättömän puolustustahdon ja kansakunnan kärsimykset samassa valossa. Ymmärrys isänmaasta on saanut uutta ulottuvuutta.
Aivan kuin muistaen oman isänmaamme vaikeita vaiheita, suomalaiset mielet ovat avautuneet Ukrainan kansalle. Saamme niin kansakuntana kuin yksityisinä olla sekä taloudellisena että henkisenä tukena.
Ensimmäiset talvissodan sankari haudattiin tähän Uukuniemen sankarihautausmaahan 17.12.1939. Tästä tilanteesta lehti kirjoitti: Vapaus kalliimpi mitään muuta. Vapaus on arvokkaimpia elämän lahjoja: ulkonainen vapaus ja ne arvot, jotka tätä kaikkea pitävät yllä”, päätti Lemetyinen puheensa.
Sankarihaudalla puhui myös eversti evp Tero Kaakinen.
-Suurin osa uukuniemeläisistä asevelvollisista taisteli Talvisodassa Kollaan rintamalla Jalkaväkirykmentti 34:n viidennessä komppaniassa. Rintamalinja muodostui Kollaanjoen matalaan harjannemaastoon jo sodan alkuvaiheessa ja kesti siellä sodan loppuun asti. Kollaalla käytiin kovia taisteluja koko sodan ajan, ja niissä taisteluissa uukuniemeläiskomppania tuli tunnetuksi urheudestaan. Rintamaosuus tuli jo sodan aikana tietoisuuteen sanonnasta ”Kollaa kestää”. Sanonta on jäänyt elämään suomalaiseen kielenkäyttöön. Se kuvastaa sitkeää ja sisukasta, periksiantamatonta taistelua. Sanonta myös luonnehtii hyvin koko Suomen puolustustaistelua Talvisodassa, muistutti eversti.
Meidän on hyvä muistaa Talvisodan kokemukset. Meidän on varauduttava erilaisiin uhkiin, jotka saattavat kohdistua isänmaahamme. Tästä Uukuniemen kirkkomaalta on matkaa vain kaksi ja puoli kilometriä valtakunnan rajalle. Sen toisella puolella on Euroopassa sotaa käyvä valtio, joka ei ole erityisen ystävällinen naapureitaan kohtaan, ja jonka voimankäyttöön on syytä varautua. Toivottavasti meidän ei tarvitse kohdata tuota uhkaa huonosti varustautuneena, vaillinaisin asein ja yksin ilman liittolaisia, kuten kävi Talvisodassa. Luotan siihen, että valtiolliset päättäjämme ovat ajan tasalla, eivätkä saata meitä sellaiseen tilanteeseen. Talvisodan opit ovat muistissamme”, korosti eversti Kaakinen puheensa lopuksi.
Kenttähartauden lopuksi sankaripatsaalle laskettiin Puolustusvoimien- ja Rajavartiolaitoksen- sekä Talvisodan Veteraanien Uukuniemeläisen Perinneosaston (TVUP) ja Uukuniemi Seuran seppeleet.
Kenttähartauden toimitti sotilaspastori Erkki Lemetyinen (vas.) ja puheen piti eversti evp Tero Kaakinen. Seppeleen laskuvuorossa TVUP:n ylil. res Veikko Junna ja kers. res Mikko Junna (oik.).
Lippujoukkuetta komensi kapt. res Kimmo Wetterstrand (vas.). Uukuniemen Sankarihaudalla oli mukana Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstöä runsaan siviiliväestön lisäksi.
MPK Savo-Karjalan soittokunta Joensuusta soitti sankarihaudalla tilaisuuden päätteeksi "Finlandia-hymnin".
Muistotilaisuus Uukuniemen kirkossa
Tilaisuus Uukuniemen kirkossa alkoi juhlavasti, kun MPK Savo-Karjalan soittokunta soitti "Karjalan jääkärien marssin".
TVUP:n varapuheenjohtaja res. yliluutnatti Veikko Junna avasi muistotilaisuuden ja toivotti yleisön sekä puhujat tervetulleeksi Talvisodan päättymisen tilaisuuteen Uukuniemen kirkkoon. Sen jälkeen kuultiin "Sibeliuksen Jääkärimarsi" MPK Savo-Karjalan soittokunnan esittämänä.
Avaus puheessaan Junna kertoi, että Uukuniemen kirkonkellot soivat tänään 5 minuutin ajan talvisodan päättymisen muistoksi, kuten ne kaikkialla Suomen kirkoissa 82 vuotta sitten soivat. Tänään saamme nostaa siniristilipun tankoihin. Siitä saamme kiittää Teitä arvoisat sotaveteraanit ja lotat.
Talvisodassa uukuniemeläiset olivat rintamavastuussa Kollalla yhdessä rautjärveläisten kanssa. Se oli uukuniemeläisille raskasta aikaa, kuten muillekin. Tuossa kirkon vieressä sankarihautausmaalla on 40 muistokiveä, joissa lukee kaatumispaikka Kollaa.
Sotahan on tapahtuma, jonka saavat aikaan poliitikot ja kansanjohtajat. Uhrina on kansakunnan paras osa – nuoriso. Tästä esimerkkinä on tapahtumat tuossa naapurimaassa, piikkilankojen toisella puolella, muistutti Junna.
Näistä Talvisodan päättymisen muistotilaisuuksista olemme pyrkineet järjestämään mahdollisimman isänmaallisia tilaisuuksia, niin ohjelman kuin puitteidenkin osalta.
Toiminnassamme tämä Talvisodan päättymisen muistotilaisuus on suurin ja ulospäin näkyvin tapahtuma, joka vaatii paljon organisointia ja järjestelyjä. Tämän vuoden Talvisodan päättymisen muistotilaisuus vie ajatukset Ukrainan selviytymistaisteluun ja maassa vallitsevaan inhimilliseen hätään, päätti TVUP:n varapj. Veikko Junna avauspuheensa.
Prikaatinkenraali Antti Lehtisalon kohdisti juhlapuheensa Talvisodasta uukuniemeläisiin.
”Talvisodan ihme”, joka mahdollistui kansakuntamme yhteen hitsautumisen ja yhtenäisyyden kautta. Koko Suomen kansa taisteli samalla puolella määrältään ja kalustoltaan ylivoimaista vihollista vastaan.
Talvisota alkoi 30.11.1939 aamulla klo 06.50, jolloin neuvostojoukot aloittivat Karjalan kannaksella voimakkaan tykistökeskityksen, joka ulottui Laatokan rannalta Metsäpirtistä Raivolaan Suomenlahden lähistölle. Sota alkoi ilman virallista sodanjulistusta. Talvisota kesti 105 päivää ja sota päättyi 13.3.1940.
-Raskaiden rauhanehtojen seurauksena valtakunnanraja halkaisi Uukuniemen ja 4/5 osaa pitäjän maa-alasta jäi Neuvostoliiton puolelle. 4000 uukuniemeläistä joutui etsimään uuden kodin. Vanhat asioimisyhteydet Laatokan rannalle Sortavalaan ja Lahdenpohjaan katkesivat.
Maaliskuussa 1940 tieto sodan päättymisestä oli siis tyrmistyttävä. Suurin osa pitäjästä jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle ja edessä oli joukkomuutto länteen. Yli 4000 ihmistä siirtyi Pohjanmaalle ja Ouluun, totesi Lehtisalo.
-Veteraanit puolustivat isänmaatamme sekä kunnostautuivat sen jälleenrakentamisessa ja kohottamisessa nykyiseen vaurauteensa. Veteraanien esimerkki on suurimpia vaikuttajia siihen, että tänäkin päivänä suomalaiset arvostavat vapauttaan ja ovat valmiita puolustamaan isänmaataan. Veteraanien taistelut ja uhraukset ovat jättäneet meille nuoremmille vaalittavaksi isänmaan ja maanpuolustustahdon.
Veteraanien sanoma – kaveria ei jätetä – on ollut ja on suuri merkitys koko yhteiskunnan rakentamisessa. Se on näkynyt yhteiskunnan tukiverkoston rakentumisessa sekä suhtautumisena vapaaehtoistyöhön. Ukrainan sodan uhreille halutaan antaa kaikki se apu, mikä vain on mahdollista. Näin haluaa tehdä suomalainen kansalainen, valisti kenraali Lehtisalo.
-Suomen kansa on maanpuolustushenkistä. Mikä sitten on tähän syynä? Varmasti ainakin kunniakas sotahistoriamme sekä suomalaisten halu elää vapaassa ja itsenäisessä maassa. Tiedän, että myös nykysuomalaisten mielessä asuu voimakas tahto puolustaa omaa maatamme. Vankka maanpuolustus tahto on ehdoton edellytys toiminnan onnistumiselle, jos ääritilanteisiin vielä joskus joudumme. Näitä ääritilanteita me emme edelleenkään tahdo, päätti kenraali puheensa.
Historioitsija Kari Kallonen piti hyvin kiinnostavan esitelmän "Tähtilippu Talvisodassa".
Kallonen käsitteli esitelmässään Talvisodan alkua ja Suomen saamaa erilaista tukea ulkomailta.
- Elämme tänä päivänä aikoja, jotka tuovat väistämättä mieleen kohtalonhetket 82 vuotta sitten. Tuolloin sotaisan naapurin hyökkäyksen kohteena oli Suomi, tänään Ukraina. Molemmat maat esittivät samanlaisessa tilanteessa kansainvälisen vetoomuksen. Apua tarvittiin maailmalta. Sanat muistuttavat hämmästyttävän paljon toisiaan. Merkittävä apu Talvisodassa oli myös ulkomailla asuvien suomalaisten paluu vapaaehtoisesti puolustamaan isänmaataan, totesi historioitsija.
-Mitä Talvisodasta saatettiin oppia? Jos pieni kansakunta pysyy yhtenäisenä, se pystyy pitämään puoliaan jopa ylivoimaiselta tuntuvaa hyökkääjää vastaan. Ja jos puolustustahto on korkealla, se saa miehet ja naiset palaamaan kaukomailtakin takaisin, isänmaan rakkaudesta. On sykähdyttävää nähdä näin tapahtuvan tänäkin päivänä, uuden ajan kohtalotovereidemme toimesta, päätti Kallonen esitelmänsä.
Tilaisuuden musiikista vastasi MPK Savo-Karjalan soittokunta esittäen mm. Karjalanjääkäri marssin, Sillanpään marssilaulun sekä Veteraanin iltahuudon ja Maamme laulun, johon muistotilaisuus päättyi.
Sen jälkeen oli vielä kahvitarjoilu Uukuniemen Marttojen järjestämä Kummun korkeakoululla.